Toinen joulu

Vaikka edellinen joulu olikin ollut täynnä tunteita Pojan ensimmäisenä jouluna ja leikkausten välissä, tämä toinen joulu taas oli omalla tavalla vieläkin tunteikkaampi. Nyt juuri sillä hetkellä ei tarvinnut miettiä mitään konkreettista asiaa sydämen suhteen ja oli ihana viettää joulu perheiden kanssa, kaikkien ollessa koolla.

Asiaan kuuluvaa itkuntihrustusta ei tietenkään voitu välttää, ne samat haikeat joululaulut, jotka itkettivät minua edellisenä jouluna, tekivät sen myös tänä jouluna. Joulusiivouksen lomassa radiosta tuli Suvi Teräsniskan laulu, jonka sanoja en ollut aiemmin tarkemmin kunnellut, mutta tällä kertaa kertosäe hakeutui korvaani:

Pikkuveljen joulupuuro nyt lautaselle jää,
mantelista kinaa enää ole ei
ja meidän sateliittikissa kai kehrää ikävää,
sen kanssa mielessäni teen matkan
kotiin myötä joulukyyneleen 

Vaihdoimme kanavaa ja päätimme siitä eteenpäin kuunnella vain iloisia tonttu-ukkolauluja.