Maanantaina INR-arvo vihdoin oli taas oikeissa lukemissa. Tarvittaisiin vielä toinen peräkkäinen päivä, jotta Poika pääsisi lähtemään kotiin. Helpotuksekseni McDonald -talosta oli viikonlopun aikana kotiutunut perhe jos toinenkin ja minulle luvattiin viimeinkin paikka niin pitkäksi aikaa kuin olisi tarvetta. Sitä ei siis enää tarvinnut miettiä. Saimme myös vieraita kahden ystäväni ja vauvan muodossa, ja pieni poikkeus rutiineihin tuntui aina virkistävältä.
Kävipä niin, että tiistaiaamu valkeni kovassa lumimyräkässä ja matkasimme aamulla taas Lastenklinikalle Pojan kanssa laboratoriokokeille. Koska takana oli yksi oikea lukema, jäimme odottamaan tuloksia osastolle. Vaikka tulos oli odotettu ja myös todennäköinen, olin silti yllättynyt, kun INR oli pysynyt rajoissa. En meinannut uskoa, että pääsisimme siis lähtemään tänään kotiin. Mies tuntui yhtä hämmästyneeltä langan toisessa päässä kun hänelle asiasta ilmoitin. Olimme selvästi molemmat sisäistäneet sen, ettei kannattanut odottaa liikoja, mutta olipa sitten tiedossa iloisia yllätyksiä.
Jätin Pojan osastolle siksi aikaa kun menin siivoamaan McDonald -talon huoneen ja pakkaamaan ne muutamat tavarat, jotka minulla oli mukana. Sairaalassaoloaika oli tuntunut ikuisuudelta, vaikka tosiasiassa kotiutuspäivä oli tasan kaksi viikkoa leikkauksesta, eli ihan ennakkoarvioiden mukaan mentiin.
Sain mukaani erinäisiä pussukoita, jotka sisälsivät eri kokoisia annoksia Marevania ja ohjeen, mitä annostusta milloinkin käytettäisiin. Heti seuraavana päivänä pitäisi omassa sairaalassa mennä kokeille ja Marevan-annostusta säädettäisiin sitten tulosten mukaan. Lisäksi Pojalla oli myös nesteenpoistolääkitys pari kertaa päivässä.
Sairaalassa lähtöä tehdessämme tajusin, että olin jättänyt Pojan omat vaatteet autoon ja hoitajat antoivat luvan lähteä sairaalavaatteissa kotiin. Lupasin laittaa vaatteet kardiologin mukana takaisin Helsinkiin.
Lunta pyrytti aivan luvattoman paljon, mutta minulla oli rauhallinen mieli kun lähdin pikku hiljaa ajelemaan kotia kohti, Poika kaukalossa mukanani. Tästä reissusta oli nyt virallisesti selvitty ja ei ollut tarvetta kiirehtiä turhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti