Toukokuun lopulla olimme Miehen kanssa kaupunkilomalla pitkän viikonlopun verran ja lapset majailivat sillä aikaa minun vanhempieni luona. Onneksi meillä on sellaisia paikkoja joihin lapset voi huoletta jättää muutamaksikin päiväksi, ilman että pitää koko ajan murehtia, mitä kotipuolessa tapahtuu. Ja olihan siellä taas tapahtunutkin. Ei sen kummempaa kuin jälleen kerran kurkunpääntulehdus ja aamulla viiden aikaan oli pitänyt lähteä päivystykseen lääkittäväksi. Olivat päässeet aamulla jo kotiinkin ja seuraavan päivän tarkastuskäynnillä oli löytynyt korvatulehdus ja siihen oli annettu antibiootteja. Mummulassa tilanne oli kuitenkin rauhallinen, ja saimme rauhassa ihmetellä nähtävyyksiä matkakohteessamme ja luotimme, että asiat hoituvat kotona.
Välillä mietin, liittyvätkö nämä Pojan toistuvat kurkunpääntulehdukset sydämestä johtuvaan infektioherkkyyyteen, vai olisiko niitä joka tapauksessa näin usein. Sitä ei tietenkään mitenkään pysty toteamaan ja onneksi Poika toipuu niistä aina nopeasti. Korvatulehduksiakin on ollut muutaman kerran, mutta usein ne ovat oireettomia ja ilmaantuvat kurkunpääntulehduksen yhteydessä, mutta kaiken kaikkiaan Poika ei mielestäni kuitenkaan ole mitenkään erityisen infektioherkkä. Siihen nähden, mitä silloin alussa pelkäsin, olemme kyllä eläneet hyvinkin normaalia elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti