Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste odotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste odotus. Näytä kaikki tekstit

2013-11-09

Aikalisä

No eihän sitä kirjettä edelleenkään kuulunut joulukuun alkupäivien jälkeen, joten otin taas puhelimen kauniiseen käteen ja soitin jonohoitajalle. Hän kertoi, että kirurgi on palannut lomaltaan ja katsonut leikattavat potilaansa, mutta Poikaa ei joulukuun listalta löydy. Varmistin vielä kuulemani, että Poikaa ei siis leikattaisi enää ennen joulua? Todennäköisesti ei.

Olin yhtä aikaa onnellinen ja hämmentynyt. Onnellinen siitä, että saisimme sittenkin viettää joulun rauhassa kotona perheidemme parissa. Hämmentynyt siitä, että Poika täyttäisi muutaman päivän päästä jo seitsemän kuukautta, eikä leikkausajasta ollut tietoakaan. Syyskuussa kun sanottiin, että leikkaus olisi parin kuukauden sisällä ja alusta asti oltiin puhuttu puolen vuoden iästä. Poika voi edelleen hyvin, mutta jännitin taas kahta kauheammin sitä, että sattuisi jotain yllättävää ja joutuisimme lähtemään Helsinkiin kiireellä.

Soitin saman tien keskussairaalaan ja  kysyin, olisiko mahdollista saada Pojalle kontrolliaika kardiologille vielä joulukuussa, koska leikkausaikaa ei oltu vieläkään päätetty ja se näillä näkymin menisi seuraavan vuoden puolelle asti. Saimmekin ajan ja päätin, että kontrollin jälkeen keskittyisin vain nauttimaan loppuvuodesta, joulunajasta, yhdessä olosta, vuodenvaihteesta ja miettisin ikäviä asioita sitten sen jälkeen.

Kontrollissa kaikki oli paremmin kuin hyvin. Saturaatio huiteli 90 paikkeilla ja Pojan tilanne niin sydämen kannalta kuin muutenkin näytti niin hyvältä kuin tässä tilanteessa oli mahdollista. Valmistautuminen jouluun voi alkaa.

2013-11-05

Jännitys tiivistyy

Kutsukirjettä ei ollut tullut vielä marraskuun lopussakaan ja se yleensä tuli kuulemma paria viikkoa ennen leikkausta. Päätin taas kerran soittaa jonohoitajalle kysyäkseni Pojan leikkauksen aikataulusta ja hän kertoi, että leikkaava kirurgi oli parin viikon lomalla ja katsoisi leikattavat potilaansa sieltä palattuaan.

Leikkausreissu kestäisi vähintään kahdesta kolmeen viikkoon, mikäli kaikki sujuisi suunnitelmien mukaan. Nyt piti siis asennoitua siihen, että Pojan ensimmäinen joulu kuluisi kovin erilaisissa merkeissä, kuin mitä olimme ajatelleet. Helsingin lastenklinikalla.

Sovimme perheidemme kanssa, että järjestäisimme etukäteen jonkinlaisen jouluruokailun. Olimme joka joulun viettäneet tiiviisti perheidemme kanssa ja halusin, että sekä Tyttö että Poika pääsisivät osalliseksi tuosta lämpimästä tunnelmasta, vaikka sitten etukäteen. Tulevista jouluista kun kukaan ei osannut sanoa.

Ihan kuin lähestyvä leikkaus ei olisi jo tuntunut muutenkin pahalta, tuntui erityisen pahalta, että se luultavasti tapahtuisi joulun alla. Tyttö onneksi oli sen verran pieni, ettei huomaisi eroa, vaikka joulu olisikin viikkoa aiemmin tai myöhemmin kuin muilla ihmisillä. Pääasia että se olisi.

Olin peloissani tulevasta. Ajatukset kulkivat omituisia reittejä. Olimme parina aikaisempana vuotena antaneet isovanhemmille joululahjaksi kalenterit, joissa oli Tytön kuvia eri vuoden aikoina kuukausien mukaan. Tänä vuonna en halunnut teettää kalenteria lapsista lahjaksi. Jos Poika ei selviytyisi leikkauksesta, tuntui liian tuskalliselta ajatella koko seuraavalle vuodelle kalenteria, jossa olisi Tytön ja Pojan kuvia - olisi se sitten esillä tai ei.




2013-10-23

Pitkää aikaa

Syksy eteni ja Helsingin suunnasta ei kuulunut mitään. Minun postin kyttäämiseni kävi jo niin neuroottiseksi, että kävin  postilaatikolla aina heti, kun postin olisi pitänyt tulla ja viikonloput ärsyttivät minua, koska silloin posti ei kulkenut.

Soitin myös jonohoitajalle, mutta hänelläkään ei ollut uutisia. Seuraavan kuukauden leikkauslista oli melkein valmis, eikä Pojalle oltu vielä annettu aikaa. Hän kysyi myös, että onko Pojan tilassa tapahtunut jotain muutosta, mutta vastasin että ei, hän voi hyvin, äiti ei niinkään.

Yritin keskittyä normaaliin elämään ja tottahan toki, sitä piti myös elää, kahden pienen lapsen kanssa. Mutta aina kun lapset menivät nukkumaan ja minulla oli aikaa vajota omiin ajatuksiini, ne pyörivät vain ja ainoastaan yhden asian ympärillä. Olin tulla hulluksi!

Koitti taas seuraavan kontrollin aika, ja se oli kuin kopio edellisestä. Poika voi hyvin, saturaatiokin oli 84. Shuntti ei ollut kaventunut lisää.  Todettiin, että leikkaus mitä luultavimmin olisi joulukuussa, joten seuraavaa kontrolliaikaa ei nyt sovittu. Se olisi sitten leikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeen. Mikä se sellainen aika olisi? Nyt oli olemassa vain aika ennen leikkausta.