Translate

2016-05-31

Tavallista

Olen tässä pohtinut tätä lähestymistapaani kun kirjoitan blogia. Kerron pitkälti Pojan voinnista ja siihen liittyvistä muutoksista. Mietin välillä, että tuleeko lukijalle sellainen olo, että meillä ollaan koko ajan kipeänä ja huolesta soikeana. Näinhän asia ei ole. Pääasiassa elämämme matelee normaaleja uomia, on tavallista lapsiperheen arkea iloineen ja suruineen, mutta jotenkin en tunne luontevaksi kirjoittaa näistä asioista päiväkirjamaisesti näin julkisesti. En ole tietoisesti valinnut näin terveydentilakeskeistä tapaa kirjoittaa Pojan elämästä, mutta tällaiseksi blogi on muodostunut. Ne muut muistot ja eletty elämä on sitten jossain muualla muistin sopukoissa. Toki välillä yritän muistaa laittaa esiin myös pilkahduksia ihan siitä tavallisestakin elämästä.

Tosiasiahan on, että ulkopuolisen silmin Poika on kuin kuka tahansa pieni poika. Ei hänestä huomaa, että pinnan alla on tapahtunut isoja asioita, ja tapahtuu edelleen. Vaikka hänen kanssaan asioita tulee ehkä mietittyä kokonaisvaltaisemmin, mitä terveyteen tulee, istuu se luontevasti meidän elämäämme. Sen asian kanssa on tottunut elämään. Kaikilla ihmisillä ja perheillä on kuitenkin jokin asia, joka ei mene kaikkien sääntöjen mukaan ja tämä sattuu olemaan se meidän. Ei sen enempää eikä sen vähempää.

Ajattelin nyt kirjoittaa tähän tällaisen välipohdinnan, jos joku joskus vaikka miettii, että onpa tässä kaikenlaista. No onhan tässä, mutta tämän blogin pääasia on kuitenkin meidän elämässämme sivuosassa.

2016-05-24

Yllättävä vaiva

Loppuvuodesta Pojalla todettiin keuhkokuume, joka havaittiin vähän sattumaltakin. Poika ei ollut sairaana, mutta aloin kuuntelemaan hänen hengitystään yhtenä päivänä kun se kuulosti oudolta. Aina ulos hengittäessä hän piti pienen tauon tai ähkäisyn. Hän myös pariin otteeseen kertoi, että sattuu rinnan kohdalta ja ajattelinkin, että voisiko rintalastan luutumisessa olla jokin ongelma, kun leikkauksesta siinä kohtaa oli kolmisen kuukautta. Kun outo hengitys vielä seuraavana päivänäkin jatkui ja lopulta Poika alkoi itkeä kivusta nostaessani häntä kainaloista, päätimme että oli paras lähteä tarkistamaan tilanne.


Sairaalassa lääkäri totesi saman pumppaavan hengityksen ja päätettiin varmuuden vuoksi ottaa keuhkokuva. Kotona olin tarkastanut Pojan lämmön, koska arvasin että sitä kysytään kun pääsemme sairaalaan, vaikka mitään epäilystä kuumeesta ei minulla ollutkaan. Lämpö oli kuitenkin hieman koholla. Aikamme tuloksia odotettuamme lääkäri tuli kertomaan, että tulehdusarvo oli hieman koholla ja toisen keuhkon alueella näkyi muutosta, joka vaikuttaisi keuhkokuumeelta. Olin ihan puulla päähän lyötynä, koska se nyt oli viimeinen asia, mitä olin osannut epäillä. Poika otettiin yöksi osastolle tarkkailuun ja aloitettiin kaksi eri antibioottia. Eipä hänestä kylläkään huomannut, että hän olisi mistään kohtaa ollut kipeä. Onneksi keuhkokuume havaittiin ajoissa, ettei se ehtinyt päästä pahemmaksi.


Seuraavana päivänä pääsimme jo kotiin ja antibiootti jatkui viikon verran. Tulehdusarvot olivat vielä muutaman viikon tämänkin jälkeen koholla vaikka taudista ei muuten ollut jälkeäkään, mutta sitten sekin tasoittui. Tällä kertaa selvisimme siis melko helpolla, mutta tarkkana on näköjään hyvä olla jatkossakin poikkeavien merkkien suhteen.

2016-05-19

Kurkataan taas

Syksyn kontrollissa asiat olivat edelleen kohdillaan. Sydän toimi kuten pitääkin ja fenestraatiossa näkyi jo sulkeutumisen merkkejä, virtaus sen läpi oli vähäinen ja saturaatio 94-97 välillä. Kardiologi oli sitä mieltä että melko aikaisin tuo varaventtiili alkoi sulkeutua, mutta toisaalta se oli merkki myös siitä, että keuhkoverenkierto toimi hyvin, eikä fenestraatiolle ollut enää niin suurta tarvetta.

Maksa oli vielä kookas joten lääkitys jätettiin muuten ennalleen paitsi toinen nesteenpoistolääkkeistä lopetettiin. Lääkärin kanssa totesimme, että Pojan ulkomuoto oli solakoitunut ja aiemmin havaittavissa ollut vatsan pömpötyskin oli vähentynyt huomattavasti.

Hassua miten nopeasti tuo leikkausreissu oli alkanut jäädä taka-alalle elämässä ja se muistui mieleen vain näiden kontrollien yhteydessä. Hyvähän se oli ettei ajatukset jääneet vellomaan sinne ja normaaliin päivänjärjestykseen siirtyminen sujui kivuttomasti. Poika oli palannut jo hoitoon tutulle perhepäivähoitajalle ja sielläkin kaikki sujui hyvin.