Translate

2014-11-25

Huvia ja jännitystä

Lähdimme sairaalasta viettämään aikaa Tytön kanssa Linnanmäelle. Kardiologi oli edellisenä päivänä kertonut, että toimenpiteessä menisi kokonaisuudessaan muutama tunti, joten ajattelimme, että sillä aikaa oli hyvä keksiä jotain muuta tekemistä. Lääkäri lupasi soittaa heti kun toimenpide olisi ohi ja Poika olisi menossa heräämöön.

Edelleen mieleni oli rauhallinen ja mietin, miten nurinkurista oli viettää hauskaa päivää huvipuistossa muun perheen voimin sillä välin kun Poika oli sairaalassa toimenpiteessä. Olin kuitenkin luottavaisin mielin sen suhteen, että kaikki sujuisi hyvin eikä suurempia yllätyksiä tulisi eteen.

Siinä kohtaa kun huomasin kellon olevan sen verran, että soittoa voisi alkaa odotella, tunsin jännityksen vatsassani. Mitä jos sieltä ei soitettaisikaan vielä, vaan olisi tullut jotain mutkia matkaan. Ei kuitenkaan mennyt kauaakaan kun puhelimeni soi ja kardiologi kertoi uutiset. Päälimmäiseksi jäi mieleen, että kaikki oli mennyt hyvin ja sydän oli näyttänyt sellaiselta kuin oli ajateltukin. Aortan ahtaumakohta, josta oli puhuttu jo Glennin leikkauksesta asti oli niin vähäinen, ettei sille tarvinnut nyt tehdä mitään. Rintavaltimosta lähti ns. kollateraalisuonia sen verran, että rintavaltimo oli koilattu eli sinne sisään oli laitettu pieni terässykkyrä, joka hyydyttäisi aikaa myöten suonen umpeen ja näin veren virtaaminen kollateraalisuoniin vähenisi tai loppuisi kokonaan. Tämä saattaisi auttaa Pojan saturaatioarvoihin. 

Poika kärrättäisiin nyt heräämöön ja parin tunnin päästä hän olisi takaisin osastolla. Katetroinnin tulokset käsiteltäisiin kirurgien ja kardiologien kokouksessa joko seuraavana perjantaina tai sitten elokuussa, lomista johtuen ja kotiin tulisi sitten kirje jatkosuunnitelmista. Poika olisi nyt yhden yön osastolla tarkkailtavana ja jos kaikki sujuisi suunnitelmien mukaan, hän pääsisi huomenna kotiin. Röntgenkuvalla vielä aamulla varmistettaisiin, että koilaus on oikealla paikalla ja lääkäri kävisi tarkistamassa pistokohdat kaulalla ja nivusissa.

Taas kerran helpotus valtasi mieleni. Kaikki oli mallillaan ja Poika oli selvinnyt hienosti sydämen katetroinnista. Päätimme käydä vielä kaikki yhdessä maailmanpyörässä ja lähteä hotellille hakemaan tavarani, koska jäisin osastolle Pojan kanssa yöksi. Sitten katsomaan tuota pientä sankaria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti